NAS projekti OpenSolariksella ja ZFS:llä

Speksit:

  • Nexenta OpenSolaris distribuutio
  • Tukee ZFS:ää
  • Aluksi neljä kappaletta 750 gigan Seagate Barracuda 7200.11 levyjä, joista kolme levyä muodostaa raidz1 (Solariksen RAID-5) -setin ja yksi levyistä on varalevy (spare).
  • Hotswap tuki, levyt voidaan vaihtaa lennossa.
  • Boottaus ja itse käyttöjärjesetlmä CompactFlash kortilta. /var osio on levypoolissa, jolloin CF kortille ei tarvitse juuri kirjoitella.
  • Laajennettavissa 13 SATA-levyyn asti.
  • Levytilan jako CIFS (Windowsin levyjako), FTP:n, NFS:n, SSH:n ja WWW:n yli (vain luku).
  • Tukee useita eri käyttäjiä ja tarvittaessa toimii Windows Domainissa.

Setti on kasattu isoon Antecin pelikoteloon, joka valittiin isojen tuulettimien ja ennenkaikkea runsaiden 5.25″ laitepaikkojen takia, joita kotelossa on yhdeksän. Levytilaa jaetaan CIFS:n (eli Samba, eli Windowsin levyjako) avulla ja tarvittaessa myös NFS:llä ja ehkä tulevaisuudessa myös iSCSI:llä (SCSI over Internet).

Nexenta on OpenSolaris-distribuutio, joka on käytännössä Debian OpenSolariksen kernelillä, eli ohjelmia saa helposti apt-get:llä, joka oli merkittävä valintakriteeri itselleni. Tietenkin kaikki asiat eivät toimi kuten Linuxissa, mutta Debianmaisuus teki Solarikseen siirtymisestä helpompaa.

Testeissä ZFS on toiminut erinomaisesti. Kirjoitusnopeus levypakkaan on 120 Mt/s ja lukunopeus noin 180 Mt/s. Verkon yli yhdeltä XP koneelta kirjoitusnopeus on noin 60 Mt/s gigabitin verkon yli (tässä on varmaan vielä parantamisen varaa). Testeissä yhden levyn irroitus on toiminut erinomaisesti, uuden levyn voi lisätä lennossa sisään ja itseasiassa yksi kolmesta levyistä ehti jo hajota ja ZFS hanskasi tilanteen erinomaisesti ilman ongelmia. Levyrikon sattuessa järjestelmä ottaa automaattsisesti varalevyn käyttöön ja lähettää ilmoituksen sähköpostitse. Nykyinen configuraatio antaa 1.3 TB käyttötilaa ja tilaa voi laajentaa helposti lisäämällä uusia kolmen levyn settejä järjestelmään.

Kotelosta on muutamia kuvia kamerassa, lisään ne jossakin välissä. Kokoonpano ei ole erityisen hiljainen, mutta se ei nykyisessä sijoituspaikassa ole ongelma.

Komponenttilista (verkkokaupan tuotekoodit):

  • 0266: Antec Nine Hundred ATX kotelo. 9 5.25″ laitepaikkaa ja ärsyttävät siniset ledit tuulettimissa, jotka sai helposti pimeäksi. 108.90 €
  • 5017: Corsair Twin2X 2x1GB DDR2 800Mhz KIT -muistimodulipari. 43.90 €
  • 8322: Intel Dual Core E2180 2,0GHz -prosessori LGA775-kantaan. 57.90 €
  • 8865: Sandisk 2GB CompactFlash Ultra II muistikortti. 24.90 €
  • 16539: Gigabyte GA-P35-DS3P Intel P35 ATX-emolevy LGA775 -prosessoreille. 8 SATA-väylää. 127.90 €
  • 20028: Antec NeoPower HE High Efficiency 430W -virtalähde. 60.90 €
  • 24126: Seagate Barracuda 7200.11 750GB SATA-II 4 kpl * 120.90 = 483.60 €
  • 30332: Chieftec SNT-2131SATA SATA-kiintolevykehikko. 2 * 61.90 = 123.80 €
  • Lisäksi CompactFlash to IDE adapteri noin 4 euroa.

Yhteensä: 1035.80 €, levytilaa 1.3 TB, noin 80 senttiä per gigatavu (jos on spare-levy), 70 senttiä ilman sparea. Levytilan laajennus nykyhinnoilla 2.6 TB: 424.6, jolloin hinta olisi 56 senttiä per gigatavu, 51 senttiä ilman sparea.

Vertailun vuoksi: Buffalo TeraStation Live 2TB, jolloin hyötytilaa RAID-5-setupissa olisi 1.35 TB. Hinta 731.90 €, hinta per gigatavu: 54 senttiä. Laajennus tapahtuisi ostamalla toinen boksi, jolloin tilaa olisi 2.7 TB ja hinta per gigatavu pysyisi samana, jolloin buffalo olisi omaa NAS boksiani kalliimpi.

Buffalo olisi halvempi, mutta huomattavasti hitaampi ja buffaloa ei voi laajentaa. Buffalo ei myöskään mahdollista spare-levyn käyttöä, eli levyrikon sattuessa järjestelmä on vaarassa kunnes käyttäjä vaihtaa itse rikkinäisen levyn. Solariksen ZFS mahdollistaa myös RAIDZ2:en, joka sallii kahden levyn samanaikaisen hajoamisen. Erään testin mukaan Buffalo lukee 20Mt/s ja kirjoittaa vaivaiset 3.3 Mt/s. Oma NAS boksini hakaa tämän siis nopeudessa 6-0.

FAQ: Mitä etuja ZFS tarjoaa?

Solaris tarjoaa ZFS:än, joka on monella tavalla parempi kuin Linuxin RAID ja sen tiedostojärjestelmät:
ZFS koostuu storagepoolista. Yksi pooli sisältää yhden tai useamman levysetin. Levysetti voi olla joko yksittäinen levy, peilattu levypari (tai usempi levy peilattuna keskenään), kolme tai useampi levy laitettuna raidz1:llä (Solariksen vastine RAID-5:lle), tai neljä tai useampi levy laitettuna raidz2:lla (mahdollistaa kahden levyn hajoamisen). Jos poolista loppuu levytila, niin tarvitsee ainoastaan lisätä uusi levysetti pooliin ja avot. ZFS tarjoaa myös tiedostojärjestelmän, joita on helppo muodostaa lennossa, vaikka oma jokaiselle käyttäjälle.

Linuxissa vastaava vaatisi RAID:in, LVM:n ja tiedostojärjestelmän käyttöä yhdessä. Jos linuxissa loppuu levytila, niin pitäisi lisätä uusi levysetti, liittää levysetti LVM:ään, kasvattaa LVM:ssä luodun partition kokoa ja lopuksi kasvattaa partitiolla olevan tiedostojärjestelmän kokoa. Hankalaa ja monivaiheista. Lisäksi ZFS:ssä kaikki tiedostojärjestelmät jakavat yhdessä levypoolin levytilan. Linuxissa eri tiedostojärjestelmät tarvitsevat oman partition (joka tehtäisiin LVM:llä) ja jos yksi tiedostojärjestelmä sisältää paljon hukkatilaa, mutta muut ovat täynnä, niin on pakko lisätä uutta levytilaa ja kasvattaa täysien partitioiden kokoa LVM:llä. ZFS:llä siis kaikki tiedostojärjestelmät jakavat saman tilan, jolloin hukkatilaa ei jää (ellei erikseen määritellä tiedostojärjestelmäkohtaisia quotoja, eli levytilarajoituksia)

Lisäksi ZFS suojaa paremmin levyvirheiltä.

One thought on “NAS projekti OpenSolariksella ja ZFS:llä

  1. Hei!

    Onko tämän asennukseen jotain ohjetta netissä? Olen yrittänyt nyt tässä 3 päivää asentaa mutta erinäisiä virheilmoituksia olen vain saanut. En ole siis edes Gnomea saanut vielä asennettua.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *