Asuntoa katsomassa

Erinäisten vaiheiden jälkeen päädyin elämäni ensimmäistä kertaa asuntonäytöille. Olen toki lapsena käynyt yhdessä vanhempieni kanssa katsomassa uutta koko perheen asuntoa, mutta nyt menin katsomaan asuntoa yksin itselleni. 

Ensimmäisenä kohteena oli Mäkelänkadulla sijaitseva 43m^3 kaksio. Bussipysäkki talon edessä ja takuulla tarpeeksi liikenteen ääniä pitkin kesää. Rappukäytävä oli vähän huonossa kunnossa, mm. alimmassa kerroksessa rapun alla oli jotain rojua säilössä. Hauskana yksityiskohtana oli pienen keittiön ja makuuhuoneen välissä oleva pieni ikkuna. Mitä lie suunnittelija ajatellut. 134k€ velaton hinta on maksukyvyn sisällä, mutta paikka ei silti jäänyt houkuttelemaan. Itseasiassa paikasta oli vaikea saada mitään muistikuvia tänään, vaan piti käyttää hetki aivotyötä ja virkistää muistia oikotien esittelykuvilla.

Kohteiden väliin jäi reilu tunti luppoaikaa, jonka keksin hyötykäyttää moikkaamalla Isaa ja Villeä. Puheensorinan ja kahvikupin lomassa oli mukava vaihtaa kuulumisia ja puhua koirajuttuja :)

Toisena oli Kirstinkadulla sijaitseva 51m^2 kaksio, joka oli ihan kiva, mutta sisälsi täysin onnettoman keittiön. Tiedossa olisi siis keittiöremontti ja parin väliseinän tuhoaminen, mikä luultavasti tarkoittaisi myös lattian osittaista uusimista. Rahaa ja työaikaa menisi, joten 144k€ hinta on mielestäni kohtuuton.

Illalla äiti yllätti soittamalla ja listaamalla muutaman löytämän kohteen, jotka hän oli löytänyt yhdessä Eevan kanssa. Ilmeisesti kohta puoli sukua on etsimässä minulle omistusasuntoa. Toiseen näistä järjestyikin näyttö heti seuraavalle päivälle!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *